torstai 18. heinäkuuta 2013

Synttärilahjoja

Sisko ja ihanat ystävät olivat järjestäneet mulle viime viikolla yllätyssynttärijuhlat kuun alussa kertyneiden 31 ikävuoden kunniaksi. Sovittiin ihan vain normaali kahvitteluhetki Hannan huvimajassa, mutta kun astuin sisälle, siellä odottikin pöytä koreana erilaisista leipomuksista, lahjoja sekä onnittelulaulu.

Valitettavasti kuvia en ottanut, koska kamera oli kotona ja puhelin meni rikki eikä kamera toiminut. Hannalta ja Mirvalta kuitenkin löytyy postaus yllärisynttäreistä.


Anoppi ja käly kävivät jo virallisena synttäripäivänä tervehtimässä ja juomassa kupposet kahvia. Samalla toivat lahjaksi ihanan Iittalan Taika -mukin. Mustavalkoisena tietenkin ;) .

 
Hannalta sain ihanan kynttilämaljan, jossa kynttiläkin oli yhtä lempiväriäni violettia. Tämä löysi paikkansa keittiön ruokapöydästä.


Astioita tuli myös asettien, kahvimukien ja kannun muodossa siskolta. Ja siskohan tietää myös mistä väreistä tykkään ;) .


Reeta oli vakoillut käsityöblogistani väri-idean ihaniin ranne- ja korvakoruihin. Tuo vihreä sävy on niin valtavan kaunis!


Ja koska vanhalle Galaxylleni kävi vähän hassusti työliivin taskussa...


... sain mieheltä oikein tervetulleen synttärilahjan. Nyt saan taas kuvattua puhelimellakin. Nämä ylläolevat kuvat ovat kaikki napsaistu tuolla uudella Galaxy S III:lla ja hyviä kuvia sillä saa.

Kiitos kaikille, jotka muistivat syntymäpäiväni ♥. Tästä eteenpäin täytän aina sen 25 vuotta ;) .

sunnuntai 7. heinäkuuta 2013

Kirppislöytöjä ja vähän muutakin


Pidettiin eilen pihakirppis siskon luona yhdessä kahden ystävän kanssa. Paikkakunnallamme oli markkinaviikonloppu, joten väkeä oli ihan mukavasti liikkeellä. Taisi silti käydä niin, että lähes jokaisella meistä oli lähtiessä enemmän tavaraa, kuin tullessa ;) .


Itse löysin vihdoinkin makuuhuoneeseen kattovalaisimen. Siellä oli alunperin Norm 03 -valaisin, jonka kuitenkin päätimme siirtää olohuoneeseen ja makuuhuoneessa on ollut kirpparilta löytämäni väliaikainen sininen muovivalaisin. Nyt vihdoinkin löytyi valaisin, joka tekee makuuhuoneesta meidän näköisen.

Kunpa jaksaisinkin aloittaa valaisimenvaihto-operaation, jossa makkarin entinen lamppu menee keskimmäisen huoneeseen, sen vanha lamppu esikoisen huoneeseen ja esikoisen lamppu työhuoneeseen. Tämä kun on vanha talo ja valaisimet kiinnitetään "sokeripaloilla", niin eipä ole turhan helppoa. Varsinkaan, kun johtojen värikoodit eivät taida olla aivan ajan tasalla..

Toinen löytö oli kauan haaveilemani maapallovalaisin. Sellainen löytyi oman siskon aarteista. Voi, kun olisinkin tiennyt tämän aiemmin ;) .





Alkusijoituspaikkansa maapallo löysi olohuoneen sohvan vierestä. Ehkä se vielä joskus suuntaa esikoisen huoneeseen, kunhan saamme sen remontoitua. Pitäisi tapetoida, maalata katto ja laittaa lattiaan laminaatti. Meidän remonttihommat tahtovat vain olla pitkissä kantimissa.




Viimeisen kuvan taustalla näkyy olohuoneen uudet verhot. Halusin jotakin valkopohjaista, värikäskuvioista Marimekko-tyylistä, jossa olisi ainakin mustaa, harmaata ja kellertävän vihreää. Aluksi katselimme Keskisellä Wallilan valikoimaa, mutta sieltä ei löytynyt mitään, mikä olisi kolahtanut kunnolla. Marimekon liikkeessä kuolasin Siirtolapuutarha -verhokangasta, mutta suolainen hinta pisti vähän kapuloita rattaisiin. Nämä Luhdan sivuverhot löytyivät sitten ihan sattumalta, kun kävimme Prismassa ostoksilla eikä hintakaan ollut niin paha kuin Marimekolla, vaikka täytyy myöntää, että vähän se Siirtolapuutarha jäi tuonne mielen sopukoihin kaivelemaan. Onneksi sitä löytyy kuitenkin keittiön verhokapan verran sekä olkkarista siskon tekemästä taulusta vähän eri värisenä versiona.


Eipäs muuten unohdeta yhtä kirpparilöytöä. Seuraavassa kuvassa näkyviä lasisia lintuja. Sopii uusiin ikkunaverhoihin kuin nenä päähän! Vielä kun saisin ne ripustettua paikalleen.


Kiitoksia kaikille kanssakirppistelijöille! Niin myyjille kuin vieraillekkin. Oli tosi mukava päivä, vaikka siitä seurauksena meikäläisellä on nyt sitten kirkkaanpunainen, nenä, otsa, posket ja kaula.. Saa nähdä miten kehtaan mennä huomenna töihin ;) .

tiistai 2. heinäkuuta 2013

Raskaus- ja neuvolakuulumisia


Raskaus on edennyt nyt pian viikolle 22. Alku oli rankkaa. Oli vuotoa ja kipua, todella huonoa oloa ja järjetöntä väsymystä. Neuvolassa ultrattiin jo heti alussa vuodon takia ja kohdussa näkyi kaksi sikiöpussia vai mitä pussukoita ne nyt virallisesti ovatkaan. Toisessa näkyi alkio, toinen jäi sumeaksi. Kun sitten muutama viikko eteenpäin ultrattiin uudelleen, oli toinen pussi hävinnyt. Ehkä odotin kaksosia ja toinen tuli heti alussa pois, kun kerta vuosinkin. Jännän asiasta teki se, että minulla oli heti alusta asti kaksosolo.

Jossakin vaiheessa huono olo helpotti ja se on hyvä, koska aloitin työt nykyisessä työpaikassani. Aika pian asiat sitten kuitenkin kääntyivät taas vähän huonompaan. Kenties stressasin työn aloitusta ja kaikkea uutta mitä piti oppia ja muistaa. Joka tapauksessa verenpaineet lähtivät nousuun ja järjetön väsymys palasi takaisin. Siitä kärsin edelleen, samoin kivuttomista, mutta myös kipeistä supistuksista, joita ilmaantuu tietyissä tilanteissa, joissa täytyy ponnistella esim. imuroidessa ja nostaessa tai siirtäessä jotain raskasta, autossa istuessa ja saunassa. Pää taas on lähes päivittäin kipeä korkean verenpaineen takia.

Eilisessä neuvolassa kuitenkin selvisi ettei väsymys johdu ainakaan huonosta hemoglobiinista, koska se oli 135. Verenpaineet olivat edelleen aika korkealla. Tai minulla siis temppuilee lähinnä alapaine. Kaksi aiempaa synnytystä on käynnistetty verenpaineen nousun takia. Nyt alapaine oli 85, joka on vielä varsin inhimillinen lukema meikäläiselle. Tutkailin edellisen raskauden aikaista neuvolakorttia ja siinä alapaine kohosi 24. raskausviikolla 90:een ja nousi siitä aina 100 asti. Sitä luokkaa se oli sitten koko loppuraskauden ajan ja lisäksi kärsin ennenaikaisista supistuksista, joten jouduin jäämään töistä sairauslomalle jo pitkästi ennen äitiysloman alkua.

Nyt pelkään, että edessä on sama juttu. Vielä pärjään, mutta miten kauan? Sitä en tiedä. Työhöni kun kuuluu mm. imuroimista ja saunottamista ja työmatkani on kymmeniä kilometrejä, joten sitä autossa istumistakin tulee. Neuvolassa väläytettiin jo ajatusta sairauslomalle jäämisestä, mutta halusin vielä jatkaa. En tunne oloani vielä niin huonoksi kuitenkaan enkä halua jättää työkavereita pulaan. Hoitoalalla kun ei ole koskaan liikaa työvoimaa.

Pääasia nyt kuitenkin on, että vauvalla on kaikki hyvin. Se liikkuu paljon ja rakenneultrassa kaikki näytti olevan kunnossa. Ainoastaan istukan kanssa saattaa olla ongelmia, koska minulla todettiin marginaalinen istukka ja sen takia sain sitten uuden seuranta-ajan ultraan. Siellä siis katsotaan nouseeko istukka kauemmas kohdunsuulta vai jääkö paikalleen. Toivottavasti nousee, koska haluaisin tosi kovasti synnyttää alateitse aivan kuten edellisilläkin kerroilla.

Nyt alan kuitenkin valmistautumaan tämänpäiväiseen iltavuoroon. Seuraavat vapaat ovat viikonloppuna ja vaikka pidänkin työstäni, odotan viikonloppua jo kovasti.
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...